AUTOJOUKKOKILTOJEN LIITTO ry

HISTORIIKKI

Aselajikiltojen perustaminen, joka 1960-luvun alussa oli käynnistynyt, herätti myöskin ”automiehet”, autojoukoissa toimivat ja palvelleet. Sotavuosien kokemukset omaavat pitivät tärkeänä, että autojoukkojen perinteet ja kokemukset säilyivät jälkipolville. Yhteenkuuluvaisuudentunne ja isänmaan puolustaminen synnyttivät maanpuolustushengen ja on isänmaamme vapauden ja itsenäisyyden tae.

Yhteydenpito autojoukkojen reserviläisiin ja varusmiehiin monessakin mielessä katsottiin tarpeelliseksi.

Maanpuolustustahto on pääomaa, joka on siirrettävä tuleville polville. Lähimmäisen auttaminen on osa toimintaa, jonka hedelmät nautitaan myöhemmin. Autojoukkolaisten tapaamiset ja niihin liittyvät harrastukset ovat lisä arjen toimintaan.

Edellä kuvatuin ajatuksin Autopataljoonan komentajan huoneessa, Helsingissä 9.1.1963 kokoontuivat: Auto P:n komentaja, evl K. Paimela, PE tied.-os:n päällikkö, evl V. Tervasmäki, Helsingin Reserviupseerien Autokerhosta kapt. Veijo K. Oravainen ja vänr. Kai Runela, Auto-P:sta kapt. T. Alajääski sekä alipäällystökunnan edustajana sot.mest. V.Junttila.

Todettiin aselajipohjaisen sopivan parhaiten autokillaksi, jolla olisi alaosastot aluksi rekisteröimättöminä.

Keskusteltiin käytännön toimenpiteitä laajasti, säännöistä, ym. Neuvottelua jatkettiin samassa paikassa. Päätettiin esittää Autokillan perustamista Auto P:n vuosipäivänä, 20.1.1963, jolloin killan perustavan kokouksen jälkeen laskettaisiin seppele ja kukkalaite Hietaniemen sankarihaudalle ja Suomen Marsalkan haudalle. Toiminta oli ripeää ja tehokasta. 20.1.1963 päivätystä pöytäkirjasta ilmenevät asiat ja henkilöt, jotka päättivät yksimielisesti perustaa ”Autokilta ry.” -nimisen yhdistyksen, jonka kotipaikka olisi Helsinki.

Autokillan perustavan kokouksen pöytäkirja. Kokous pidetty Autopataljoonan vuosijuhlan yhteydessä pataljoonan sotilaskodissa sunnuntaina 20.1.1963 alkaen klo 12.30. Läsnä kutsuvieraita ja pataljoonan henkilökuntaan kuuluvia yhteensä 56 henkeä.

1 §

Autopataljoonan komentaja, everstiluutnantti Kauko Paimela lausui läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi killan perustavan kokouksen. Pitämässään avauspuheessa evl Paimela korosti vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitystä sekä autojoukkojen osuutta tässä tärkeässä työssä.

Avaaja ehdotti, että perustettaisiin Autokilta ry. -niminen yhdistys valtakunnallisena yhdistyksenä siten, että killan kotipaikkana olisi Helsinki, mutta toiminta-alueena koko maa. Näin luotaisiin edellytykset alaosastojen perustamiselle esim. paikkakunnille, joissa on erillisiä auto- ja kuljetusyksiköitä. Tämän järjestelmän mukaan toiminta olisi parhaiten valvottavissa ja ohjattavissa sen voidessa koko maan alueella tapahtua samoja sääntöjä noudattaen.

Toiminnan mahdollisesti loppuessa käytettäisiin killan varat ja omaisuus suomalaisen maanpuolustuksen hyväksi purkamiskokouksen päättämällä tavalla.

Evl K. Paimela luki perustavalle kokoukselle evl evp R. Boijerin lähettämän tervehdyksen, joka kuului seuraavasti:

”Pataljoonan päiväkäskyllä nro 233 pvm:ltä 7.11.1919 rajoitti silloinen komentaja Mannesman-Mulag autojen käytön, koska tärinä aiheutti lyhtyjen sammumisen, toivon, että Autokilta tulee perustetuksi siinä hengessä sekä niin täydelliseksi ja päteväksi, että se aina ajaa rajoituksitta kirkkain isänmaata rakentavin valoin.”

Viittaamalla kuultuun tervehdykseen, evl K. Paimela puheensa päätteeksi ehdotti perinteiden sarjan aloitettavaksi jo tästä tilaisuudesta siten, että Hietaniemen sankarihaudoille kaatuneiden muistomerkille ja Marsalkka Mannerheimin haudalle lasketaan killan kukkalaitteet.

Evl Paimelan ehdotukset saivat kokouksen varauksettoman kannatuksen.

2 §

Kokous päätti yksimielisesti perustaa Autokilta ry.-nimisen yhdistyksen.

3 §

Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin everstiluutnantii K. A. Paimela ja sihteeriksi ylivääpeli K. Sibelius. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin res. vänrikki K. Runela ja korpraali Grönroos sekä varalle res.kersantti T. Saarikivi ja autosotamies S. Jokinen.

4 §

Kokouksen puheenjohtaja esitti killan sääntöehdotuksen, joka hyväksyttiin seuraavin korjauksin:

3 § Jäsenyyttä koskevat määräykset

– Naisosaston jäseneksi voi päästä killan varsinaisen jäsenen naispuolinen omainen sekä sotilaskoti- ja vastaavissa tehtävissä toiminut henkilö.

Korjaus:

– Varsinaisen jäsenen naispuolinen omainen sekä sotilaskoti- ja vastaavissa tehtävissä palveleva tai toiminut henkilö.

4 § Eroaminen

– Jäsen, joka haluaa erota killasta, ilmoittaa siitä kirjallisesti.

Korjaus:

– Jäsen, joka haluaa erota killasta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti.

9 § Kokoukset

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja 2 sihteeriä sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa;

Korjaus:

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

5 §

Everstiluutnantti Vilho Tervasmäki lausui ilonsa killan perustamisen johdosta sekä kannatti omasta puolestaan mallisääntöjen hyväksymistä tehdyin korjauksin. Samalla evl Tervasmäki kilta-asiantuntijana totesi sääntöjä toiminnan kehittymisen seurauksena myöhemmin voitavan täsmentää tarpeen mukaan.

Puhuja toivoi killan toiminnan muodostuvan vilkkaaksi ja ehdotti, että pataljoonan vuosijuhlan aikoihin pidettävän vuosikokouksen lisäksi ohjelmaan otettaisiin ainakin kesällä järjestettävä maanpuolustusaiheinen tilaisuus.

Kokous kannatti yksimielisesti tehtyjä ehdotuksia.

6 §

Kenraalimajuri Aaro Astola onnitteli juuri perustettua kiltaa ja lausui ilonsa siitä, että oli ollut läsnä tämänkaltaisessa isänmaallishenkisessä tilaisuudessa. Kenrmaj Astola toivoi johtokuntaan valittavien ja jokaisen killan jäsenen pyrkivän toimimaan vastuunsa tuntien sääntöjen edellyttämällä tavalla.

7 §

Toimitusjohtaja, evl.evp, Pauli Ervi toi killan perustavalle kokoukselle AK:n tervehdyksen ja onnentoivotukset, todeten hyvän yhteistyön autojoukkojen ja AK:n välillä olevan tärkeä.

Vastatessaan toimitusjohtaja Ervin puheeseen evl. Paimela korosti sitä, että kilta ei tule kilpailemaan AK:n kanssa jäsenistä tai toiminnasta, vaan tarkoitus on toimia rinnan hyvässä yhteisymmärryksessä.

8 §

Helsingin Sotilaskotiyhdistys halusi heti ensihetkestä asti tukea kiltaa sen työssä vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tarjoamalla läsnä olleille kahvit. Evestiluutnantti K.A. Paimela lausui kokouksen osanottajien puolesta kiitokset sotilaskotisisarille ja toivoi miellyttävissä merkeissä alkaneen yhteistoiminnan tulevaisuudessakin jatkuvan.

9 §

Keskusteltiin jäsenmaksun suuruudesta. Päätettiine sittää vuosikokoukselle, että maksu olisi korkeintaan 5,00 mk ja että palveluksessa olevat varusmiehet ovat ainakin palvelusaikanaan jäsenmaksusta vapaat.

10 §

Valittiin killalle väliaikainen johtokunta vuosikokoukseen asti.

Kokoonpanoksi tuli seuraava:

Resupseerien Autokerhosta resvänr K. Runela

Resaliups Auto-osastosta reskers T. Saarikivi

Palv oleva varusmies autostm J. Honkanen

Reservissä T.Ahola

AutoP:n komentaja evl K. Paimela (puhjoht Ja kokoonkutsuja)

Pekulj-os:n päällikkö ev L. Uski

AK:n toim-johtaja evl evp P. Ervi

Vanhat autoj palvelleet kapt evp A. Blomqvist

2. Erill Autok yliv K. Koivuniemi

AutoP sotmest M. Anttila

11 §

Päätettiin pitää killan ensimmäinen vuosikokous Helsingissä maaliskuun puoleen väliin mennessä.

12 §

Puheenjohtajan esityksestä päätettiin, että väliaikainen johtokunta kokoontuu valmistelemaan vuosikokousta Autopataljoonassa helmikuun 1. viikon aikana arki-iltana.

13 §

Puheenjohtaja evl. K. Paimela kiitti kokouksen osanottajia hyvästä ja isänmaallisen maanpuolustushengen elävöittämästä kokouksen pidosta lisäten vielä, että pelkkä nimi, Autokilta, ei tässä riitä, vaan on tehtävä myös lujaa työtä killan asian eteenpäin viemiseksi.

14 §

Osanottajien puolesta kapteeni Veijo K. Oravainen kiitti puheen johtajaa asiallisesta ja miellyttävästä kokouksen johtamisesta.

15 §

Kokouksen päätökseksi läsnäolijat siirtyivät Hietaniemeen suorittamaan kunnianosoituksen sankarivainajien muistomerkille ja Marsalkka Mannerheimin haudalle.

Helsingissä tammikuun 20 päivänä 1963.

puheenjohtaja

Everstiluutnantti K. Paimela

sihteeri

Ylivääpeli K. Sibelius

pöytäkirjan tarkastajat:

Kai Runela

Curt Grönroos

Autokillan perustavassa kokouksessa olivat läsnä seuraavat vuosijuhlaan -63 osallistuneet kutsuvieraat sekä AutoP:n palveluksessa olevat henkilöt:

Kenr maj Astola, Aaro

Maj evp Rahunen, Erkki

Ev Uski, Lauri

Evl Paimela, Kauko

Evl . Tervasmäki, Vilho

Kapt Kaarlonen, Reima

Toim joht. Ervi, Pauli

Evl evp Salminen, U.

Kapt evp Blomqvist, Artturi

Autostm Aaltonen, T.

-”- Kiuru, M.

-”- Ahola, T.

Vänr Runela, Kai

Kers Saarikivi, Taisto

Aliups Rosenlöf, Kullervo

-”- Pihlström, Arthur

Korpr Grönroos, Kurt

Autostm Räsänen, P.

-”- Honkanen, Jaakko

Kapt Runela, A.A.

Autostm Malin, R.

-”- Jokinen, Seppo

Ylik Ruhanen, Paavo

Ylik Hantula, L.

Kers Huttunen, Timo

Sot mest Anttila, Mauno

Yliv Lajunen, Väinö

Sot mest Nuotio, Oskari

Vääp Kannosto, V.

Vääp evp Oksanen, Herbert

Ylik Tiusanen, Kalevi

Kers Saarinen, Kari

Kapt Heinonen, Reino

Yliv evp Järvinen, Armas

Ylik Linna, Veikko

Yliv Koivuniemi, Kalle

Toim Laaksonen, Esko

Yliv Sibelius, Kaj

kapt Oravainen, Veijo K.

kapt Leikkonen

Perustavan kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin Autokillan toimikunnan kokouksessa 7.2.1963 Autopataljoonassa Helsingissä.